Tärkein käyttämäni lähde on tutkija Magdalena Romanskan tutkimus nimeltä Bulat Okudzhava: Bard and Voice of a Waking Russian Nation (2002), jonka esipuheessa hän jo valittelee miten vähän runoilijaa on tutkittu. Tutkimus sisältää runsaasti tekstianalyysejä, jonka aineistoina ovat toimineet laulujen lisäksi myös monet Okudžavan runot. Englanninkielinen.
Toinen kiinnostava tutkimus on Richard A. Zavonin The Dilemma of Soviet Man: A Study of the Underground Lyrics of Bulat Okudzhava and Aleksandr Galich(1977), jossa tutkija vertaa kahden erilaisen lyyrikon tekstejä ja kohtaloita. Hän kehittelee siinä Okudzavan ympärille eräänlaista “hiljaisuuden protestia”. Tämäkin tutkimus sisältää runsaasti tekstianalyysejä. Englanninkielinen.
Tärkein Okudžavan henkilökohtaista elämää koskeva tieto on peräisin runoilija-elämäkerturi Dmitri Bykovin 777-sivuisesta teoksesta Bulat Okudzhava (2011), joka sisältää runsaasti erilaisia analyysejä ja pohdintoja. Erityisesti Venäjän 1990-luvun historiaa koskeva osuus ja Okudžavan maineen menettäminen on kiinnostavaa luettavaa. Venäjänkielinen.
Kirjailija Vladimir Jermakovin teos Tolstoin varjo. Ahdistuksen ja toivon esseet (2015) käsittelee sekin paljon Venäjän 1990-luvun historiaa ja Okudžavan maineen menettämistä. Erittäin kiinnostava ja todella hyvin kirjoitettu teos. Sisältää myös pohdintoja Vladimir Vysotskin elämästä. Suomenkielinen.
Neuvostoliittolaisen ja venäläisen kirjallisuuden historian hyviä suomenkielisiä yleisteoksia ovat esimerkiksi Pekka Pesosen Venäjän kulttuurihistoria (2010) sekä Kristi Ekosen ja Sanna Turoman toimittama Venäläisen kirjallisuuden historia (2015). Sen sijaan Artemi Troitskin teos Vastarintaa Venäjällä (2019) pureutuu kulttuurin kapinallisiin, mm. 60-lukulaisiin ja trubaduureihin. Hieman samaa linjaa edustaa myös Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen teos Sorretut sanat (2022), joka käsittelee neuvostokirjailijoiden vainoja ja kirjailijoiden kohtaloita. Venäläisen musiikin historiaan voi tutustua esimerkiksi Tero Heinäsen Oi niitä aikoja! Unohtumattomien venäläis- ja neuvostolaulujen tarina (2023) kautta, josta löytyy tarinoita Okudzavasta ja Vysotskista. Nämä kaikki teokset ovat suomenkielisiä.
Taloustieteilijä Jegor Gaidarin kirjoittama Imperiumin tuho. Oppitunti tämän päivän Venäjälle (2014) on kiinnostava selvitys Neuvostoliiton talousongelmista ja siitä, miten 1980-luvulle tultaessa oli jo mahdotonta korjata järjestelmää. Suomenkielinen.
Intelligentsijan kriisiä käsittelevät monet artikkelit, mm. Kerstin Olofssonin The Russian Intelligentsia in Focus (2003) ja Dmitri Shalinin The End of Russian Intelligentsia (2012). Englanninkielisiä.
Stalin-kulttia ja muita venäläisiä ilmiöitä on pohtinut mm. kirjailija Mihail Šiškin hänen teoksessaan Sota vai rauha: kirjoituksia Venäjästä ja lännestä (2023). Suomenkielinen.
Magneettinauhakulttuurista eli magnitiztadista sekä sen pioneerista, Vladimir Kovnerista, kertova haastattelu löytyy täältä: http://americanradioworks.publicradio.org/features/stalin/d1.html Englanninkielinen.
Uralilla sijaitseva kulttuurikeskus ”Okudžavan talo” käsittelee nettisivuillaan runoilijan historiaa ja mm. isän kohtaloa: https://okudjava-tagil.ru/about/semya/143187/ Venäjänkielinen.
Kohtaamisia odotussalissa. Muistelmia Bulatista (2004) sisältää mm. Isaak Švartsin ja Vladimir Motylin muistelmia runoilijasta. Venäjänkielinen.
Muuta:
– Yleisradion televisio- ja radioarkistoista löytyvät maininnat Okudžavasta
– lista Okudžava-aiheisia tutkimuksia ja artikkeleita
– Fono-tietokannasta löytyy Okudžavan laulujen suomenkielisiä ja suomeksi litteroituja nimiä
KALEVI SUOPURSU 